Siirry sisältöön

Karavaanauksen historiaa – Miten Suomesta tuli matkailuautoilumaa?

Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa karavaanareilla on mahtavat oltavat. Vapaan kulkijan elämäntapa omaksuttiin alun perin Pohjois-Amerikasta. Lähde karavaanilomalle Etelä-Suomessa. 

Kotimaan matkailu ja matkailuajoneuvojen suosio on kasvussa. Suomen runsas, villi ja puhdas luonto, laaja tiestö sekä laadukkaat leirintäalueet houkuttelevat kotimaan matkailuautoilijoita tien päälle. Tulijoita riittää myös ulkomailta. Suomeen tullaan ihastelemaan rauhallista ja kaunista maailman pohjoista kolkkaa. 

Karavaanarit ovat itsenäistä porukkaa, tärkeää on kulkemisen vapaus. Karavaanariyhteisö on tiivis, matkailuautojen ja -vaunujen letkat ilmestyvät maanteille aivan kuin yhteisestä päätöksestä. Kanssakulkijoista pidetään huolta ja aloittelevat karavaanarit pääsevät kokeneiden konkarien vauhtiin nopeasti. Kukapa ei nauttisi vapaasta kulkijan elämäntavasta.

Ensimmäinen matkailuvaunu kulki hevosvoimalla 

Karavaanaus levisi maailmalle ja Suomeenkin Yhdysvalloista. Tiettävästi maailman ensimmäinen vapaa-ajan matkailuvaunu "Kulkuri" kulki Amerikan raittia jo 1800-luvun lopulla. Hevosvoimalla kulkenut linjakas, puinen ja väriltään musta-kultainen vapaa-ajan lomavaunu oli aikanaan uusi ja edistyksellinen tapa matkustaa. 

Varsinainen matkailuautoilun historia katsotaan alkaneen 1900-luvun alun Yhdysvalloista. Autoja keksittiin hyödyntää paikasta toiseen siirtymisen lisäksi myös tilapäiseen asumiseen. Matkailuautot olivat usein itse tehtyjä ja rakennettu mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Toisen maailmansodan aikaan matkailuautoja keksittiin käyttää myös sotilaiden kuljettamiseen ja majoittamiseen rintamalla. 

Suomessa automatkailu alkoi yleistyä toden teolla 1910-luvulla Suomen tiestön parantuessa ja matkailureittien kehittyessä. Yhä useampi hankki auton ja matkailuoppaita julkaistiin kiihtyvään tahtiin. Suomen teillä liikkui amerikkalaiseen tapaan aluksi pääsääntöisesti omatekoisia matkailuvaunuja, ensimmäiset tehdasvalmisteiset matkailuvaunut saapuivat Suomeen 1950-luvulla.

Asunto myyntiin, asuttava auto tilalle!

Amerikassa matkailuautoilun suosio nousi kun työssäkävijöiden vapaa-aika lisääntyi ja samaan aikaan maan tieverkosto parantui. Eläkeläiset saattoivat myydä talonsa ja ostaa tilalle matkailuauton. Useat innostuivat matkailuautoilusta Nobel-kirjailija John Steinbeckin romaanin, Matka Charleyn kanssa (1962), luettuaan. Romaani kertoo kirjailijan ja villakoira Charleyn Amerikan-kierroksesta lava-auton pohjalle rakennetulla matkailuautolla.

Myös Suomessa vapaa-ajan ja varallisuuden lisääntyminen kasvatti automatkailun suosiota. Ulkomaalaiset kiinnostuivat matkailusta Suomessa erityisesti vuonna 1952 pidettyjen Helsingin Olympiakisojen myötä. Suomesta tulikin houkutteleva matkailumaa sekä ulkomaalaisille että kotimaisille automatkaajille. 

Matkailuvaunujen sarjatuotanto alkoi Seinäjoelta

Suomen ensimmäiset matkailuvaunut rakennettiin sarjatuotantona vuonna 1949 Seinäjoen autokoritehtaalla. Markkinoille tuotettiin kymmenen kappaleen erä noin 3,5 metrin pituisia vaunuja, jotka oli suunniteltu Volkswagen Kuplalla vedettäviksi. Muun muassa vanerista ja tervapahvista valmistetut vaunut painoivat noin 400 kiloa ja varustukseen kuului kolme ikkunaa, vuoteiden alustaksi tarkoitetut penkit, valurautaliesi sekä komeroita. 

Laajamittaisempi matkailuvaunujen sarjatuotanto alkoi Suomessa 1960-luvun alussa kun taksiautoilija Onni Mäkivirta valmisti viiden vuoden aikana noin 400 kappaletta matkailuvaunuja.

 Matkailuautoilu mukavoituu 

1960-luvulla Suomen leirintäalueilla telttailevat katselivat kateellisina kun vaunumatkailijat istuivat sadesäällä mukavasti sisätiloissa. Matkailuvaunut olivat tuolloin jo viihtyisiä ja useissa vaunuissa oli ainakin keittotasot ja kaappeja. 

1960-luvulla myös asuntoautot yleistyivät Suomessa. Aluksi asuntoautoja rakennettiin itse, yleensä vanhoista pakettiautoista. Käytöstä poistettuja linja-autoja muokattiin matkailuautoiksi erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla. Ensimmäisenä Suomessa matkailuautoja ryhtyi teollisesti valmistamaan Järvenpäässä toiminut matkailuautotehdas Matkaaja.

Teltassa yöpyminen oli suosittua leirintäalueilla vielä 1970-luvun alussa, mutta 1980-luvulla telttailu alkoi jo vähentyä ja asuntovaunuilu ja -autoilu olla yhä suositumpaa.

Suomen karavaanarit järjestäytyvät

Suomen asuntoauto ja -vaunumatkailijat ryhtyivät tiiviimpään yhteistyöhön ja järjestäytyivät 1960-luvun alussa. Suomeen perustettiin asuntovaunuyhdistys SF-Caravan Ry, joka yhä tänäkin päivänä huolehtii karavaanareiden eduista. 

SF-Caravan on kehittänyt esimerkiksi karavaanareille sopivia leirintäalueita Suomessa. Yhdistyksestä sittemmin liitoksi muuttunut etujärjestö järjestää nykyäänkin karavaanareiden tapaamisia ja esimerkiksi perinteiset vuosittaiset Karavaanipäivät.