Lue lisää Salamajärven kansallispuistosta ja lähde patikkaretkelle upean keskisuomalaisen luonnon keskelle.
Vaella eteläisen Suomen suurimmassa suoerämaassa ja suojelluissa aarnimetsissä valtavien vanhojen puiden katveessa. Kansallispuistossa on yhteensä 60 kilometriä merkittyjä patikointireittejä ja -polkuja, jotka ovat osa 115 kilometrin laajuista Peuran polku -retkeilyreittiverkostoa Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Salamajärven kansallispuisto on syrjäisiä erämaita halkovan reitistön yksi luonnontilaisimpia alueita.
Lähde vaeltamaan muinaisten eränkävijöiden jalanjäljissä, kalastamaan taimenta, tarkkailemaan suoluontoa luontotornista ja hiihtämään aavoille ja vähäpuustoisille lumen peittämille nevoille. Hyvällä tuurilla vaellusreittien varrella voi kohdata Salamajärven kansallispuiston tunnuseläimen, metsäpeuran. Yövy teltassa, laavuilla, autiotuvissa tai vuokrakämpissä ja poimi lakkaa ja karpaloa nevoilta sekä mustikoita ja puolukoita kangasmailta.
Monipuoliset patikointimahdollisuudet Keski-Suomessa
Jo muinaiset eränkävijät kulkivat nykyisen Salamajärven kansallispuiston metsissä metsästäen ja keräillen ja kalastivat kansallispuiston järvillä. Salamajärven kansallispuisto tunnetaan lukuisista jo kertaalleen Suomen luonnosta hävinneistä metsäpeuroista, iäkkäistä aarnimetsistä, pienistä metsäjärvistä ja suoalueista sekä pirunpelloista.
Salamajärven kansallispuisto on monimuotoinen ja runsas luontovaelluskohde. Jo vuonna 1912 suojellun Koirajoen mäntyvaltaisen aarnimetsäalueen huomattavan iäkkäät puut, järeät kelot ja runsas lahopuusto ovat luoneet edulliset olosuhteet monille uhanalaisille lajeille. Monimuotoisessa luonnonmetsässä on paljon nähtävää, puhdas ilma ja rentouttavaa kulkea. Salamajärven kansallispuistossa voi nähdä vaikuttavan pirunpellon, joka on usein muinaisrantojen yhteydessä tavattu laaja kivikko ja isojenkin kivien muodostelma. Pirunpelto nimenä viittaa vanhaan uskomukseen, jonka mukaan itse piru on viskellyt kivet muodostelmaksi maastoon.
Kansallispuiston retkeilyreiteillä voi nähdä metsäpeuroja. Keväisin metsäpeurat saapuvat kansallispuistoon vasomaan ja kesäisin peurat ja peurojen vasat laiduntavat kansallispuiston suoalueilla. Syksyisin peurat lähtevät talvilaitumille länteen, kansallispuiston ulkopuolelle. Paitsi metsäpeuroista, Salamajärven kansallispuisto on tunnettu myös suoluonnostaan. Heikinjärvennevan laidalla sijaitsevasta luontotornista voi tarkkailla kansallispuiston monia suoalueiden kahlaajalintulajeja ja suon lintujen elämää. Kiikareihin saattaa osua esimerkiksi töyhtöhyyppiä, taivaanvuohia, pikkukuoveja, laulujoutsenia ja metsähanhia.
Kalaan ja uimaan, ja yöksi autiotupaan
Kirkasvetisellä Koirajärven kalastusalueella kalastusluvan hankkineet kalastajat voivat napata muun muassa istutettua järvitaimenta tai siikaa. Siiman päähän saattaa tarttua myös ahven tai hauki. Kansallispuiston vesillä saa liikkumisrajoitukset huomioon ottaen onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella.
Salamajärven puhtaisiin luonnonvesiin on ihana pulahtaa. Kansallispuistossa ei ole virallista uimarantaa, mutta esimerkiksi Koirasalmen kotalaavulla on mukava hiekkapohjaranta ja Koirasalmen luontotuvalla sekä Sysilammella laiturit, joilta on helppo lähteä uimaan.
Kansallispuistossa on monia yöpymisvaihtoehtoja retkeilijöille. Telttailijoiden viihtyisät telttapaikat ovat esimerkiksi Pyydyskoskella, Sysilammella, Pitkälahdella sekä Koirasalmella. Ihanan yön voi kansallispuistossa viettää myös Susilammen autiotuvalla kamiinan lämmöstä nautiskellen. Asunto- ja matkailuautoilla liikkuvat voivat yöpyä Koirasalmen luontotuvan maksullisilla asuntovaunupaikoilla. Luontotuvalta saa myös retkeilyneuvontaa ja luontotuvalla palvelevat kesäaikaan kahvila ja kioski.
